perjantai 22. marraskuuta 2013

Mitä koirat edellä, sitä omistaja perässä

Tällä kertaa tapaturman kohteena olin minä itse. Nilkka taittui ulospäin ja osa nivelsiteistä ratkesi kovan pamauksen kera. Nyt opettelen kävelemään kepeillä, koko paino tietenkin sen valmiiksi kipeän nivusen päällä. Tämä viikko on ollut kiireinen jäsenkorjaajien, osteopaattien ja lääkärivierailujen suhteen. Fonziella oli lavat pahasti jumissa ja selkärangassa kohouma. Zerolla saatiin selkää jo aiemmin paremmaksi ja nyt pahimmat ongelmakohdat olivat niskan seudulla.

Ystävä vei meidät metsään tuulettamaan päitä. Koirat ottivat ilon irti myös juoksemalla. Onneksi, sillä niillä alkaa kertyä energiaa niin paljon, että uskon juoksemisen olevan paljon turvallisempaa kuin painiottelut kotona. 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti