perjantai 31. tammikuuta 2014

Eroahdistuneen vastakohta

En tiedä mikä sana kuvaisi parhaiten koirieni yksinoloa. Eroahdistuneita ne eivät ole, mikä tuli todistettua erään koulutehtävän myötä. Kuvasin videolle koirien yksinjäämistä kauppareissun aikana ja video oli tylsääkin tylsempi. 

Molemmat koirat jäivät istumaan portin taakse ja katsoivat eteisen suuntaan sillä aikaa kun puin päälle ja lähdin kauppareissulle. Fonzie nousi ja käveli pienen kierroksen kunnes meni petiin nukkumaan. Zero nousi ja meni nukkumaan. 25 minuutissa ainoa liike oli Fonzien pään siirtyminen viisi senttiä. Oven aukaisu sai Fonzien kävelemään portin luo ja hännän heilutus alkoi vasta sen nähdessä minut. Zero makasi viime hetkeen asti pedissä ja nousi vasta kun avasin portin.

En uskonutkaan koirillani olevan ongelmia yksinolon suhteen, mutta olihan tuo helpottavaa nähdä mitä ne oikeasti tekevät poissaollessani. 


sunnuntai 19. tammikuuta 2014

Avustaja-parson

Fonzie on varsinainen sirkuskoira. Sille voisi opettaa mitä tahansa kun vain saisi itse aikaiseksi. Päätin opettaa molemmille koirille temppuna sukkien riisumisen. Ensimmäinen treenikerta Fonzien kanssa oli karmaisevan kovaääninen ja kivulias. Se kiipeili huonekaluja vasten valtavalla vauhdilla ja kiljui samalla. Raukka menee melkein sekaisin nähdessään naksuttimen ja alkaa sen jälkeen tarjota kaikkea mahdollista hurjalla tahdilla. Kun naksahdus kuului läheltä jalkojani, Fonzie alkoi raapia etutassuillaan varpaitani. Eikä todellakaan hellästi! Ensimmäinen treenikerta päättyi siihen, että se koskisi varpaitani pelkästään kuonolla ilman tassuja.

Toisella treenikerralla edettiinkin sitten nopeasti tähän:

Fonzie ja villasukka

Minä puhun mitä sattuu, mutta voi tuota rakasta pikku-älykköä! En kyennyt käyttämään naksutintakaan samaan aikaan kun kuvasin puhelimella, mutta koirapa oli taas omistajaansa fiksumpi. Mikä ihmeen "toinen"-käskyni on? "Toinen sukka" on siis "sukka" ja sehän se siellä suussa jo on.

Tyhmä omistaja. Liian älykäs koira.

Ja kun aiemmin kirjoitin Zeron blondiudesta, niin samassa treeniajassa se oppi tökkäämään nenällään varpaitani.

perjantai 17. tammikuuta 2014

Pientä treeniä

Zero on käynyt tekemässä pieniä treenipätkiä. En ole uskaltautunut ottamaan A:ta tai keinua, vaikka liikkuminen alkaa näyttää normaalilta. Ollaan tehty vähän mm. etenemistä ja putkijarrua. Eteneminen sujuu hyvin, putkijarrussa putkiaivo ei osaa kääntyä. En tiedä mitä minä teen väärin, kun eräänä kertana aloitimme kolmella toistolla oikealle (sujui hyvin), kolmella vasemmalle (sujui hyvin), mutta uudestaan puolenvaihto oikealle ei onnistunut ollenkaan. Tuli neljä epäonnistunutta toistoa (palkka oikealla ja koira pyörähtää putkesta ensin vasemmalle) ja ohjaajalla meni sormi suuhun. Treenivinkkejä otetaan vastaan! 

Fonzien selkä näyttää edelleen siltä, että jätin sen jopa kevään treeniryhmästä pois. Se juoksee iloisesti irti metsälenkeillä, mutta esimerkiksi kotona ei istu normaalisti jalat alla vaan aina sivulla. Itse kävelen lähes normaalin näköisesti lyhyttä askelta, mutta agilityohjauksiin tarvittavia pitkiä askelia en pysty ottamaan. Harmittaa kovasti. Loppiaisena kävin silti haistelemassa kisatunnelmaa turistina. Ai että oli ihanaa suunnitella ohjausta radan varrelta ja ikävää kun ei päässyt oikeasti mukaan. Mutta oli silti mukava nähdä agi-ihmisiä kauempaakin!

Kuvien ja videoiden kanssa on ollut jotain häslinkiä viime aikoina. Puhelimella ja iPadilla kuvatut tuotokset ei näy joka paikassa kunnolla ja mm. videoita en saa ladattua YouTubeen. Ärsyttävää. Samoin fontit heittelevät miten sattuu, mikä näyttää karsealta.