Voisin suorastaan huutaa ääneen, että agility on ihanaa! Ei siinä mitään uutta ole, mutta päästiin Zeron kanssa ryhmätreeneihin ensimmäistä kertaa moneen kuukauteen. Omatoimitreeneissä ollaan otettu niin lyhyitä pätkiä, että 14 esteen peräkkäin meneminen tuntui hurjalta saavutukselta. Koira irtosi loistavasti ohjaajan kävellessä koko matkan. Ohjaamiseni oli selvästi löysää ja alkuun Zero joutuikin kyselemään useamman kerran menosuuntaa sen lisäksi, että jarrut oli unohtuneet matkasta. Voi sitä pienen koiran riemua! Ja emännän!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti