Päin puuta

Jalkavaivani ei ole parantunut ja koirat ovat päässeet juoksemaan kunnolla vain kimppalenkeille metsään. Sunnuntaina Zero sitten törmäsi pahasti mäntyyn että mätkähti. Juoksukilpailu keskeytyi hetkeksi kunnon ravisteluiden myötä, mutta jatkui hetken päästä. Heti maanantaina koirasta näkyi oudot asennot ja käytiin ottamassa pikahoitoa hierojan kautta. Lisähoitoja on luvassa, mutta viikonlopun kisat oli helppo perua.

Aloin opiskella koirapuolta töiden ohella aikuisopiskelijana ja koirat ovat olleet mukana aina silloin tällöin. Tänään teimme epävirallisen karvakaveri-testin eli testasimme omalla porukalla esim. koirien suhtautumista pyörätuoliin ja koviin ääniin. Hyvin meni koko porukalla.

Itku ja hammasten kiristys

Venäytin nivusen edellisviikon treeneissä. Yritin olla varovainen sunnuntain kisoihin saakka ja luvassa oli 6 starttia. Pääsin Zeron kanssa neljännelle esteelle, kunnes jalkaan sattui niin paljon ettei ohjaamisesta tullut enää mitään. Räpiköitiin maaliin asti hylättynä, mutta heti oli tiedossa että loput startit pitää perua. En olisi uskonut kuinka lujille ottaa olla kisaamatta! Fonzie meni yhden startin lainaohjaajan kanssa (0/sij. 9.), mutta en pystynyt jäämään kisapaikalle seisoskelemaan kauemmaksi aikaa. Pidin painoa toisella jalalla ja sitten taas toiseenkin sattui. Ei auta kuin toivoa paranemista Pietarsaaren kisoihin mennessä.

Ensilumi

Zero aloitti oman urakkansa "Auta kesää - syö lunta" -kampanjassa. Tämän lumisempaa nenää ei kuviin saatu, sillä huippuunsa viritetty kieli oli niin notkea että se ehti lipaista lumet salamana. Tuo karvakasa ei muistuta kuvassa koiraa vaan murmelia tai hyljettä.

Fonzielle tuplanolla

Maalahden kisoista tupsahti tuplanolla! Ja tripla oli todella lähellä, sillä ekalta radalta ehdittiin tulla maaliin nollana kunnes tuomari kävi lisäämässä vitosen keinulta. Sanoin, etten enää aio saalistaa SM-nollia Fonzien kanssa, mutta tottakai me lähdetään arvokisakarkeloihin, jos nollat tulee kasaan. Yllätyksekseni niitä puuttuu enää kaksi.

Olemme pitäneet treenien suhteen taukoa viime aikoina. Tänä viikonloppuna olin Zeron kanssa Anna Kilpiän kurssilla. Harmittavasti koira tekee nyt taas hulluja kaarroksia, mitä ei ole hetkeen näkynyt. Esimerkiksi ennakoivalla valssilla se ei malttanut hidastaa vauhtia ponnistukseen vaan liiteli useamman metrin esteen jälkeen ennenkuin malttoi kääntyä. Muuten ihan ok menoa. Jospa tällä viikolla käytäisiin taas hallilla treenaamassa yksittäisiä esteitä.

Blogi palaa lomalta

Kesä on ollut sen verran kiireinen, että en ole pahemmin tietokonetta avannut kuin töissä. Tässä siis tulee kesän kuulumiset tiivistetysti.

SM-kisat oli jälleen kiva kokemus. Kisasin perjantaina Fonzien kanssa yhden radan (hyl) ja joukkueradoilla kolmen koiran kera. Mineissä jackru Jasu teki lujasti töitä (tulos 10), medeissä Fonzie näytti parastaan 0-radan kera ja ketter Nekku kaahasi taitavasti vaikkakin keppejä korjatessa kävi tekemässä ylimääräisen hypyn hyllyttäen radan. Tuhannet kiitokset lainakoirista!

Klagissa starttasin neljällä koiralla. Fonzie teki yhden hienon nollaradan, mutta sijoitukseen aika ei riittänyt. Zero oli nurmialustalla hukassa ensimmäiset radat ja korjaili itse mm. puomilta läpi tuloa. Pelkkä katse koiraan aiheutti Zerolle nopean täyskäännön ja luikahti takaisin puomille! Viimeinen rata oli hyppäri, jossa kaasuteltiin koko viikonlopun nopein nolla. Sillä irtosi Fintrotter-kiertopalkinto, jonka haltija saa päättää säännöt seuraavaa Klagia varten. En tiedä vielä millä perusteella pystin saa ensi vuonna, mutta jotain hauskaa olisi keksittävä.

Video hyppäriltä: 

Koiraa suurempi pokaali

Kääsna Väinö teki Klagissa vain yhden hyppärin, jossa otettiin kepeiltä useampi virhe. Pääsin starttaamaan ensimmäistä kertaa myös maksiluokassa, kun lainakoirana toimi 3-luokkalainen hoffi Pimu. Taitava ja kroppanaansa nähden notkea Pimu huolehti emännästään ensimmäisten ratojen ajan, mutta viimeisellä radalla ei karattu enää omistajan luo. Kivaa oli!

Nyt syyskuussa oli omat kotikisat ja kisasin jälleen Fonzien ja Zeron kanssa. Ehdin jo ajatella, ettei minulla ole pitkästä aikaa lainakoiraa, kunnes eräs seuralainen soitti olevansa sairaana ja sain mini-kakkosiin borter Laten. Se on mainio tykki, mutta koska emme ole koskaan treenanneet yhdessä, en osannut arvata kuinka äkkiä Late lukitsee esteitä. Kaikki kolme rataa hyllytettiin, mutta varsinkin viimeisellä radalla yhteistyö alkoi löytyä.

Fonzielle tulokset oli hyl - hyl - 0/sij. 3. On sen kanssa vain helppoa mennä, kun yhteistyö sujuu. Olen aina välillä vähän haikealla mielellä, kun ajattelen että koira vanhenee niin nopeasti. <3

Zero starttasi ykkösissä ottaen ensimmäiseltä radalta nollavoiton. Sillä siirryttiin kakkosiin, josta ensimmäinen kakkosten rata päättyi myös nollavoittoon ja toiselta radalta tippui yksi rima, jolla voitettiin myös koko kisa. Ratojen vaikeutuessa meidän meno helpottui selvästi, kun sain ottaa jossain välissä koiraa vähän haltuun. Välillä mulla tulee hirveä hätä ohjauksen kanssa ja heittelen koiraa jonnekin ja kalastelen sitten sitä takaisin. Zero tulee kyllä kiltisti takaisin kelaamalla.

Ensimmäinen startti kakkosluokassa:

Treenirintamalla juoksu-A on edelleen pahasti kesken. Välillä masentaa ja välillä taas tulee hyviä suorituksia. Tämän suhteen pistän nyt kiireen päälle, sillä haluan kisata eikä kisaaminen keskeneräisillä esteillä ole millään tavalla järkevää. Tosin tässä asiassa tiedän olevani TODELLA tyhmä, mutta malttia ei riitä nähtävästi tarpeeksi. Mulla on treenilistalla hirveästi asioita, mutta tuo A on ehdottomasti kiireellisin. Keinu on aika ruma ja puomin kontaktilla ja kepeillä en voi jättäytyä jälkeen ja ja ja...