Koirissani on jonkin verran yhteisiä ominaisuuksia tai osa niistä varmasti opeteltuja tapoja. Ne ovat molemmat avoimia, rohkeita ja tietenkin todella ihania ja rakkaita. Yhteisiä asioita enemmän löydän niistä eroja, mikä aiheuttaa minulle epävarmuutta omasta osaamisestani.
Fonzie on erittäin älykäs ja sillä on hurja tarve tehdä töitä. Väsymystä ei tunneta, jos voi vain touhuta jotain. Naksuttimella temppujen opetteleminen on nautinto ja koira tarjoaa kaikki jo osaamansa temput, jos namia ei kuulu. Savu melkein nousee korvista, kun pienet aivot raksuttavat täydellä teholla. Esimerkkinä koiran älykkyydestä on mm. se, kun Ottossonin älypeleistä kaikkein vaativin, Dog Turbo, opittiin heti ensimmäisellä kerralla. On ilo työskennellä näin motivoituneen koiran kanssa. Vaikeinta Fonzien kanssa toimiessa on se, kun koira käy kuumana ja alkaa vinkua ja hätäillä touhutessaan liian innokkaasti.
Zerolle sen sijaan naksuttimella tempun opetteleminen on erittäin hankalaa. Pääsen palkkaamaan ehkä kaksi kertaa ja sen jälkeen koira menee makaamaan maahan tai häipyy huoneesta. Ei, koira ei ollut väsynyt temppuja tehdessä eikä niitä harjoiteltu kauaa, sitä vain ei tunnu kiinnostavan koko asia. Alkuun ajattelin, että onko se tyhmä. Ei, ei Zero ole missään nimessä tyhmä, vaan sen kanssa joudun opettelemaan kaiken eri tavalla. Se oppii muutamista toistoista, jos sille vaan näyttää kädestä pitäen mitä pitää tehdä. Sivulle meno, agilitykentällä targetille juoksu, putki jne. sujuvat mallikkaasti kun sen ei tarvitse itse keksiä miten pitää toimia.
Parsonrussellinterrieri ja kromfohrländer ovat jo rotuina hyvin erilaiset, mutta nyt nämä erot alkavat näkyä käytännössä päivittäin. Pidän siitä, että ne ovat erilaiset enkä halua valittaa siitä siksi. Tiesin kyllä etukäteen minkälaisen koiran olen ottamassa, mutta omien toimintatapojen muuttaminen on kovin vaikeaa.
Minulla on hieman huono omatunto, että en ole opettanut Zerolle paljoakaan temppuja. Se johtuu juuri tästä, että en vain tahdo osata. Turhauttaa, kun emme etene ja sitten annan periksi. Zeron ei tarvitse osata kaikkia temppuja mitä Fonzielle olen opettanut, mutta oppimisen opettelu on mielestäni tärkeää. Siinä oppii tuntemaan myös koiransa paremmin ja juuri siitä tulee huono omatunto. :(
Huoh. Voisiko joku lähettää minulle kromfohländerin käyttöohjeet, jotta koirani pääsisi vähemmällä? Sen ei tarvitse kokea tyhmän omistajan aiheuttamia ongelmia. Muutoin kun on niin valtaisan ihana pakkaus!
