perjantai 3. helmikuuta 2012

Kontaktiongelma ja Pikku Kananen

Voihan kontaktiongelma! Olen opettanut Fonzielle jonkin aikaa 2on 2off -asentoa, joka sujuu kotona sataprosenttisesti. Hallille siirryin opettamaan samaa asiaa ja koira kykenee tekemään sen puomilla ilman häiriötä. Toisinaan kuumensin sitä lisää lelulla, kun alkoi olemaan hitaampi. Meidän suurin ongelma onkin ylikuumeneminen ja jo yhden toisen koiran treenien seuraaminen (edes kuuleminen kun F:n häkki on hallissa peitettynä) tekee kontaktien suorittamisen mahdottomaksi. Koira lähtee käskyllä liikeelle, mutta joko kiipeää kontaktia väärään suuntaan, etsii jotain maasta kauempaa tai jopa kävi kerran hyppääämässä maksihypyn 10 metrin päässä. Eli selvästi koiran vireystaso nousi liian korkeaksi pystyäkseen ymmärtämään mitä pitää tehdä.

Ajattelin helpottaa tehtävää namialustalla kontaktin jälkeen maassa, mutta koira roiskaisi puomilta rytäkällä alas ja uudelleen kontaktille pyytäessä se kusi alleen. Sama kävi kerran aiemmin kun pyysin korjaamaan asentoa. Fonzie on oikeasti kovaluonteinen, eikä tällaista ole tapahtunut koskaan missään tilanteessa aiemmin. Olen ymmälläni. Mitä ilmeisesti tehtävä oli sille liian vaikea, koska koki sen niin ahdistavaksi.

Itse asento ei tuntunut olevan ongelma koko puomia juostessa vaan paikallaan pysyminen ja luvan odottaminen. On todella tyhmää vaihtaa tekniikkaa, mutta tunnen olevani umpikujassa siinä mielessä, että matka nykytilanteesta kisatilanteessa toimivaan kontaktiin tuntuu olevan liian pitkä. En tiedä pitäisikö yritää siirtyä juoksu- tai nenäkosketuskontaktiin, jossa koiran ei tarvitse pysähtyä paikallaoloon ja odottaa lupaa. Se tuntuu olevan vaikeinta.

Haluaisin kisaamaankin ja nyt tunnen olevani umpikujassa omassa päässäni. Kun en tiedä mitä tekisin. Mielestäni on tärkeintä itse tietää mitä koiralta haluaa ja tällä hetkellä en sitä tiedä. Periaatteessa sanoisin, että pitää palata taas helpompaan, mutta pelkään tuota koiran reaktiota.

Päätin vihdoin millä tavoin aion opettaa Zerolle kontaktit. Aloitimme nenäkosketuksen opettelun muutama päivä sitten ja Zero nokkii jo ihan mallikkaasti maata muutaman harjoituskerran jälkeen. Tästä voi päätellä myös sen, että olen itse onnistunut opettamaan sille jotain temppua. :) Tuosta "nokkimisesta" Zero sai lisänimen Pikku Kananen, joka taisi olla joku Disney-hahmo.

4 kommenttia:

  1. Nyt kuulostaa kyllä siltä, että se on tauon paikka. Hermoloma sulle ja agiloma Fonzielle. Koira ei mene rikki se on selvä, mutta siitä ei oo mitään hyötyä, että sä oot rikki siitä että pelkäät sen rikkovas. Aikalisä.

    t. Katja

    VastaaPoista
  2. Kiitos Katja. Mut olisko jotain toista vaihtoehtoa tuon tauon sijaan? Meillä kun oli taukoa kokonainen vuosi ennen tätä. Mielessä on myös se, että koirakin on vuoden päästä jo veteraani-iässä ja koulutuksen suhteen pitäisi tehdä päätökset nyt eikä myöhemmin. Mun päässähän se suurin ongelma on... ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka!
      En osaa itsessään noista kontakteista sanoa, mutta tuosta alleen pissaamisesta 2o-2o asennossa on meilläkin kokemuksia. Svingillä ei ollut sille vaikeaa tehtävää, eikä se ollut paineistunut, mutta 2o-2o asennossa vain lorotti allensa. Näitä sattui useampia kertoja, olin hämmilläni! Loppujen lopuksi yhdistin Svingillä siihen, että se oli taas kerran syönyt lunta paljon, kihtyessään pissahätä tuli nopeammin ja tuo asento ei helpottanut enää pidätystä :-P Mutta mene ja tiedä, meillä näitä vahinkoja on sattunut vain talvella, eikä tosiaan S ole ollut paineistunut.
      Tsemppiä kontaktitreeniin, puomin nousuja pähkäilleenä voin vain todeta, että suunitelmallisuus, kärsivällisyys ja armollisuus (sekä itselle että koiralle) auttavat asiaa! :)

      Poista
  3. No nythän sä oot sairaana, joten ehkä se tauko tulee siinä? Kerkee peiton mutkassa tehdä päätöksiä. :)

    Katja

    VastaaPoista