Hyvä treeni, parempi mieli

Fonzie näyttäisi olevan nyt kunnossa ja eilen kävin treeneissä ottamassa myös vähän agilityä. Kotioloissa se ei ontunut enää lauantaina, jolloin jätin lääkkeet pois ja alkuviikosta Fonzie pääsi muiden mukaan metsälenkeille. Jännitin, josko ontumista näkyisi taas vapaana riehumisen jälkeen, mutta onneksi koira ravasi puhtaasti.

Vanhemmiten  Fonzie näyttää kuumuvan agilityyn ihan eri tavalla. Sitä ei pysty pitämään häkissä tai kiinni Zeron treenin ajan, koska kiljuu ihan järkyttävästi. Ne, jotka ovat joskus kuulleet Fonzien rääkymisen, tietävät mistä puhun. Muut voivat kuvitella erilaisten eläinten tappoääniä, sillä siihen Fonzien "persoonallista" (lue: karmeaa) ääntä voi ehkä verrata. Hallissamme on kuitenkin kaksi ryhmää kerralla, joten hankaluuksia tulee koiran vaihdossa treenien aikana kun minulla on ainoat ryhmämme medikoirat ja sen kiljukaulan joudun pitämään autossa.

Zero oli eilisissä treeneissä ihan huippu! Voi mahtavuutta! Ajattelin tehdä pienen pätkän, mutta kun koira kulki niin loistavasti, jatkoin matkaa onnistuneesti. Sillä oli vauhtia ja haki jopa hyppyjä  tosi hienosti. Yhdellä hypyllä kokeilin viskiä, persjättöjä, päällejuoksua ja kaikki toimi! Zuper-Zero!