Trimmausahdistus

Zerolla on samanlainen turkki kuin äidillänsä Linalla ja laskin sen perusteella milloin kannattaisi nyppiä pentu kokonaan. Otin sen nähtävästi liian aikaisin sillä turkki rehottaa kuin rairuoho vappuna. Tällä hetkellä harmittaa että menin edes ilmoittamaan näyttelyyn, kun en tosiaan ole harjoitellut seisomista yhtään. :( No, osallistuminen on jo maksettu, joten ehkä me tulemme tuon karvapeikon kanssa näytille.

Enää en ala turkkia nyppimään urakalla, vaan yritän siistiä sitä jonkin verran. Tekisi niin mieli viedä se jollekin kokeneelle trimmaajalle, mutta suoraan sanoen näyttelyjutut ei kiinnosta pätkän vertaa. Onneksi tuomari oli ruotsalainen ja naapurimaassahan trimmausta ei harrasteta länderipiireissä yhtä ahkerasti kuin täällä. ;)

Selät vastakkain auringon pilkahtaessa ikkunasta. Toki turkinlaatu on erilainen, mutta oikeanpuoleisen Fonzien trimmasin jo muutama viikko ennen Zeroa.

Fonzien kanssa pyhitämme huhtikuun puomin alastulolle. Päätin nyt, että jos en saa koiraa kontaktivarmaksi huhtikuun aikana, sitten kontaktit saavat olla entisellä mallilla. Onneksi vieressä on halli, jossa olen käynyt ottamassa kontaktia lenkkeilyn yhteydessä.

Harrastusseuramme K-PKK:n agilitykouluttajista tulee olemaan pula kesällä useamman vakituisen kouluttajan pitäessä taukoa syystä tai toisesta. Lupauduin itse kouluttamaan jopa kahta ryhmää ja treenaan kolmen koiran kanssa. Ajankäyttö mietityttää hieman, mutta toisaalta odotan kesän treenejä jo kovasti. Se kolmas koirani on vanhempieni omistama käppänä Väinö, josta voisin kyllä tehdä vaikka oman postauksen. Väinö käy tällä hetkellä mun kanssa alkeiskurssia.