Tuholainen

Zero on ihan mahdottoman kiltti, kun väkeä on kotona. Mutta hiirillä on tapana tanssia pöydillä kissojen ollessa poissa. Tässä tapauksessa kirjaimellisesti.

Koirilla ei ole lupaa mennä sohvalle. Fonzie tietää sen, mutta on hyväksikäyttänyt poissaoloa ja silloin tällöin sohvalta on löytynyt lämmin kuoppa tyynyjen seasta valkoisilla karvoilla höystettynä. Tämän vuoden aikana, mitä olemme asuneet ulkomailla Italiassa ja Ruotsissa, en usko Fonzien olleen luvatta sohvalla montaakaan kertaa jos ollenkaan. Sen sijaan Zero on ottanut nyt tavaksi loikata sohvalle heti tilaisuuden tullen.

Voiko tämä tyyppi tehdä mitään väärää?

Zero-hiiri tanssii keittiön pöydällä jäljistä päätellen. Lautaset on nuoltu, pöytäliina rutussa ja se varastaa myös tavaraa tiskipöydältä. Yhtenä päivänä löysin puoliksi syödyn (valitettavan mehukkaan) kiivin sohvalta. Erään kerran ruokapöydän tuolit olivat sohvalla esteenä, eikä koiraa näkynyt sohvalla. Tuolien takaa löytyi kuitenkin länderin pesä, jossa oli paloiteltu keittiön pöydältä varastettua pizzalaatikkoa. Askartelu on kivaa.

Eilen taas naulakossa roikkuneen takkini taskusta oli kaivettu namipussi, joka oli tyhjänä missäs muualla kuin sohvalla. Joo-o! Sohvakoira todellakin. Ymmärtäisin paremmin, jos se seuraisi Fonzien esimerkkiä, mutta nyt ei voi edes syyttää pientä parsonia.

Pitää kai olla tyytyväinen, että pentu ei ole purrut mitään arvokasta. Ainoa rikottu esine taitaa olla minun muoviset ajolasini, joissa sangat on purtu poikki korvan kohdalta. Ja jos oikein yrittää olla positiivinen, voi olettaa että omistajat saisivat tästä motivaatiota pitää ruokatavarat kaapissa ja pöydät siisteinä. Haaveilen silti niistä teknisistä vehkeistä, millä voisi seurata koiraa sen yksinollessa ja yllättää itseteosta.

Yön aikana pöydältä oli kadonnut avaamaton leipäpussi. Joku oli sen kyllä avannut, eikä enää voinut sen jälkeen omassa sängyssä nukkua. Joutui tunkea Fonzien kanssa samaan petiin.