perjantai 7. lokakuuta 2011

Vauhti-Vontsi

Eilen tuli vierailtua ensimmäistä kertaa Uppsalan kentällä. Varsinaisia treeniryhmiä on ilmeisesti vain yksi alkeiskurssin lisäksi, joten osallistujat ovat kovin eritasoisia. Meillä oli omat treenit suomalaisen, tänne opiskeluiden takia muuttaneen Heidin kanssa. Vettä satoi koko ajan ja yksi hillitön kuurosade kasteli sen mikä oli siihen asti pysynyt kuivana.

Fonziella oli vauhtia! Mahtavaa, sillä se meiltä on yleensä puuttunut. Toki noin positiivisen yllätyksen lisäksi kaupantekijäisenä tuli mahtavat kontaktiloikat. Täh! Vaikka kontaktit on "työn alla" uudelleen opettelussa, niin ei meille kontaktivirheitä ole paljoa ropissut. Tämän hetkinen kontakti on koiran hidastaminen alastulolle "odota" sanalla, mutta olen opettanut 2on 2off-asentoa kotona jonakin päivänä oikealle puomille siirrettäväksi.

Radanrakentamisen aikana muutama koirakko treenasi tokoa aidan takana ja joku palkkasi vinkulelulla. Kuten tavallista, vingun kuultuaan Fonzie rääkyy ja riekkuu. Kyllä! Se ei hauku, ei ulvo vaan rääkyy. Tokoilijat olivat jo paenneet sadetta ja häipyneet vinkuleluineen kun me pääsimme radalle. Luulen silti, että vauhti on peräisin siitä.

Kokeilin joskus palkata koiraa vinkulelulla ja periaatteessa se toimii, mutta käytännössä koira kuumuu välillä ihan mahdottomaksi. Hyökkää pari metriä jonnekin suuntaan, kuono kohti taivasta ja kiljuu. Ei näe esteitä eikä varsinkaan kuuntele ohjausta. Voisi olla aika kokeilla taas, miten koira reagoi nykyään tuohon maagiseen kumiesineeseen. (Saman asian ajaa muuten ilmapallot. Haisee varmaankin samanlaiselle kumelle.)

Kontakteja lukuunottamatta Fonzie toimi oikein näppärästi. Irtosi nätisti esteille ja kääntyi nopeasti. Oma ohjaamiseni oli suurimmaksi osaksi roiskimista. Tyrkkäsin koiraa sinne ja tänne, mutta lopputulos oli parempi kuin ohjaamisesta olisi voinut päätellä. 30 esteen rata oli minulle liian pitkä. Sekä juoksukunto että ohjaamiseen keskittyminen laski loppua kohden.

Valitettavasti pimeä tuli ennen Zeron treenivuoroa. Ajattelin ottaa sen kanssa oikeaa agilityputkea ja kääntää sitä hieman mutkalle, mutta ehkäpä ensi kerralla. Z juoksenteli rataantutustumisen ajan ja pomppi ohjaavaan käteen. Nyrkissä oleva käsi tarkoittaa tietenkin koiran mielestä namipiiloa. Yritetään päästä kentälle ensi viikolla uudestaan, vaikka työt yrittävät haitata harrastusta. Seuraavalla viikolla pitäisi alkaa talvikauden treenit jossakin maneesissa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti